Paraisten joulu osa 1

Vanha sananparsi sanoo kaikkitietävästi: joulu juhlista jaloin. Joulunvietossa yhdistyvät muinaisskandinaaviset valonjuhlat kristilliseen jouluun ja näiden monisäikeinen kudelma on kotiutunut suomalaiseenkin kansanperinteeseen vuoden kohokohtana. Joulu kesti Tuomaasta Nuuttiin, joskin varsinaiset pyhäpäivät ulottuivat joulupäivästä loppiaiseen. Oma merkityksensä oli myös Lucian-päivällä ja kynttilänpäivällä, mutta niihin ei näytä Paraisilla kuuluneen erityisiä juhlatapoja.

Joulukoristeinen Brattnäsin tupa.

Jouluvalmistelut aloitettiin varhain. Jo keväällä oli suurimmat hauet kuivattu lipeäkalaksi ja viljanpuinnin aikana pantiin ensimmäiset jyvät erilleen joululimppuja varten. Kynttilätkin oli tehtävä ajoissa. Lucian ja Tuomaan välisten päivien jouluvalmisteluihin kuuluivat pyykinpesu, suursiivous, sian teurastus ja joululeipien paistaminen sekä oluenpano, jonka monien mielestä kuitenkin oli tapahduttava jo Annan päivänä onnistuakseen kunnolla. Paraisilla nimittäin sanottiin, että sinä päivänä "dansar Anna med sin kanna" (Anna tanssii kannunsa kanssa).
Jouluaattona puoleen päivään mennessä tuli kaiken olla valmista. Iltahämärissä isäntä kantoi tupaan olkia ja levitti ne lattialle. Niin kauan kun oljet olivat sisällä niiden piti olla siistinä yhdensuuntaisena kerroksena, jotta seuraavan vuoden satokin kasvaisi kauniisti lakoontumatta. Emäntä levitti pöydälle valkean pellavaliinan ja asetti kolmihaaraisen kynttelikön keskelle pöytää. Vasta sitten joulu saattoi tulla.

Olkihimmeli ja kynttiläkruunu.

Joulukoristeena käytettiin pöydän yläpuolella riippuvaa olkihimmeliä, joka Paraisilla tosin tehtiin usein ruo'oista. Samaten yleinen oli oljista sidottu tähden tai auringon muotoinen koriste ja joissakin taloissa oli kattoon ripustettu puusta veistettyjä pikkulintuja. Joulukuusi tuli Paraisilla niin kuin muuallakin maassa tunnetuksi vasta 1800-luvun lopussa kansakoulujen joulujuhlien välityksellä.

Juhlallisuuksia varten pystytettiin jo muinoin salko (Olaus Magnus)

Juhannuksena ja myös nimi- ja syntymäpäivien juhlistamiseksi on Paraisilla pystytetty salkoja. Muualta Suomesta tunnetaan myös tapa pystyttää karsittu kuusi josta latvan oksat on jätetty koskematta. Kyseinen tapa on todella vanha ja se viestii siitä että talossa vietetään juhlia.

Lähde: Paraisten historia.
Kuvat: Marcus Lepola