Jouluvietto alkaa museolla 21.12 16:00-20:00

Pystytämme Tuomaan-ristin vanhan Paraisten-tavan mukaan. Joulukoristetussa Brattnästuvassa voi kuunnella joulutarinoita. Tule ja koe aito vanhanajan Paraisten-joulu. Lapset saavat tuvassa kokeilla vanhoja joululeikkejä. Aito vanhanajan joulupukki vierailee illan mittaan tuvassa.

Paraisten Tuomaan-risti

Paraisten joulu osa 1

Vanha sananparsi sanoo kaikkitietävästi: joulu juhlista jaloin. Joulunvietossa yhdistyvät muinaisskandinaaviset valonjuhlat kristilliseen jouluun ja näiden monisäikeinen kudelma on kotiutunut suomalaiseenkin kansanperinteeseen vuoden kohokohtana. Joulu kesti Tuomaasta Nuuttiin, joskin varsinaiset pyhäpäivät ulottuivat joulupäivästä loppiaiseen. Oma merkityksensä oli myös Lucian-päivällä ja kynttilänpäivällä, mutta niihin ei näytä Paraisilla kuuluneen erityisiä juhlatapoja.

Joulukoristeinen Brattnäsin tupa.

Jouluvalmistelut aloitettiin varhain. Jo keväällä oli suurimmat hauet kuivattu lipeäkalaksi ja viljanpuinnin aikana pantiin ensimmäiset jyvät erilleen joululimppuja varten. Kynttilätkin oli tehtävä ajoissa. Lucian ja Tuomaan välisten päivien jouluvalmisteluihin kuuluivat pyykinpesu, suursiivous, sian teurastus ja joululeipien paistaminen sekä oluenpano, jonka monien mielestä kuitenkin oli tapahduttava jo Annan päivänä onnistuakseen kunnolla. Paraisilla nimittäin sanottiin, että sinä päivänä "dansar Anna med sin kanna" (Anna tanssii kannunsa kanssa).
Jouluaattona puoleen päivään mennessä tuli kaiken olla valmista. Iltahämärissä isäntä kantoi tupaan olkia ja levitti ne lattialle. Niin kauan kun oljet olivat sisällä niiden piti olla siistinä yhdensuuntaisena kerroksena, jotta seuraavan vuoden satokin kasvaisi kauniisti lakoontumatta. Emäntä levitti pöydälle valkean pellavaliinan ja asetti kolmihaaraisen kynttelikön keskelle pöytää. Vasta sitten joulu saattoi tulla.

Olkihimmeli ja kynttiläkruunu.

Joulukoristeena käytettiin pöydän yläpuolella riippuvaa olkihimmeliä, joka Paraisilla tosin tehtiin usein ruo'oista. Samaten yleinen oli oljista sidottu tähden tai auringon muotoinen koriste ja joissakin taloissa oli kattoon ripustettu puusta veistettyjä pikkulintuja. Joulukuusi tuli Paraisilla niin kuin muuallakin maassa tunnetuksi vasta 1800-luvun lopussa kansakoulujen joulujuhlien välityksellä.

Juhlallisuuksia varten pystytettiin jo muinoin salko (Olaus Magnus)

Juhannuksena ja myös nimi- ja syntymäpäivien juhlistamiseksi on Paraisilla pystytetty salkoja. Muualta Suomesta tunnetaan myös tapa pystyttää karsittu kuusi josta latvan oksat on jätetty koskematta. Kyseinen tapa on todella vanha ja se viestii siitä että talossa vietetään juhlia.

Lähde: Paraisten historia.
Kuvat: Marcus Lepola

Göran Grönroosille Paraisten kulttuuripalkinto

Göran Grönroos vastaanottaa Paraisten kotiseutupalkinnon joka jaetaan koitiseutuaktiivin Rainer Fagerlundin muistorahastosta. Kyseinen palkinto on jaettu vuodesta 2005.

Göran on kauan ollut keskeinen hahmo kotiseutuyhdistyksen toiminnassa. Hän on toiminut sekä puheenjohtajana että rahastonhoitajana vuosina 1998-2006. Göran istuu yhä yhdistyksen hallituksessa rahastonhoitajana. Göran tunnetaan myös Paraisten vanhan Malmin rahaston perustaja-hahmona.

Göran Grönroos, Paraisten kotiseutuyhdistys. (Kuva ÅU)

Adventti alkaa museolla

Kuusi on jo kannettu tupaan ja koristeltu vanhan tyylin mukaisesti. Vanhoihin joulukuusen koristeisiin kuuluvat kynttilät, olkitähdet, piparkakut ja liput. Joulukuusi on suhteellisen uusi jouluperinne. Se tuli yleiseksi vasta 1900-luvulla, sen yleistymistä edistvät mm. kansakoulujen edistykselliset joulujuhlat. Satakunnan kansa-lehdessä kirjoitetaan 1898 että joulukuusen tulisi kodeissa korvata vanha tapa levittää tulenarkoja olkia tuvan lattialle. Kuusi oli lisäksi kaunis katseltava mitä olki ei välttämättä ollut.

Lippuliina kiinnitetään kuuseen.

Varhaimmat joulukuuset koristetltiin eri olkikoristein, jopa konfektit ja piparkakut kelpasivat kuusen oksille. Kirkkaat konfektipaperit jopa säilytettiin ja käytettiin myös kuusen koristeluun. Ensimmäiset kuuset roikutettiin tuvan katosta, vasta myöhemmin opittiin asettaa kuusi lattialle seisomaan.

Olkitähti ja kuusenkynttilä.

Paraislainen ”Ideal”-traktori

Paraislainen ”Ideal”-traktori

Maaseudun koneellistaminen alkoi maassamme niissä lukuisissa pajoissa ja verstaissa, joissa taitavat kyläsepät itse rakensivat erilaisia työvälineitä, raaka-aineista ja osista, joita he sattuivat löytämään. Näiden joukossa omaa luokkaansa edustaa Nils Eriksson (s.1886), joka veljiensä kanssa kehitti ja rakensi traktorin nimeltään ”Ideal”, Lielahden Nilsbyn kylässä. Ensimmäisissä malleissa runko oli tehty puusta ja pyörät olivat metallia, omassa pajassa tehtyjä. Myöhemmin tulivat kumipyörät ja metalliset rungot mukaan kuvaan - aikana, jolloin hitsausvälineitä ei suinkaan löytynyt joka pajasta

Kårkulla Västergård Kemiössä 1938. Ideal-trakori oli tilalla 1940-luvulle. William Isaksson ohjaa niittokoneetta (21.9.1894). Sven Lindberg ajaa (s.1918).

Moottorit ja muu tekniikka otettiin romutetuista kuorma-autoista, mikäli niitä ei pystytty itse valmistamaan. Kun osien alkuperä saattoi vaihdella, niin vaihteli myös traktorin ulkonäkö, eli jokainen niistä oli eri näköinen. Dokumenteista löytyy lausuntoja tyytyväisiltä asiakkailta, paitsi kotiseudulta myös esimerkiksi Kemiönsaarelta ja Mynämäeltä. Valmistus alkoi 1936-37 ja päättyi 1940-luvun loppupuolella, jolloin liki 60 traktoria olivat nähneet päivänvalon. Tiedossamme on tätä nykyä vain kaksi kappaletta.

Ideal-traktori 1930-luvulta Kovelan traktorimuseossa. Janne Lindgård yhdessä nyt edesmenneen Eero Karhun kanssa.

Aikaisimpia malleja jossa puurunko, luultavasti 1930-luvulta.Tämä yksilö löytyy Kovelan Traktorimuseosta, joka sijaitsee Nummi-Pusulassa. Tarkoituksemme oli, että juuri tämä traktori olisi ollut Skyttalan museon Avoimien Ovien kunniavieras tänä vuonna. Meistä riippumattomista syistä näin ei valitettavasti tapahtunut.

Sen sijaan saimme lyhyellä varoitusajalla luvan lainata Siuntion Gårdskullan Museosta heidän yksilönsä, joka on rakennettu vuonna 1948, vuosimallia 1929 olevan Ford AA:n tekniikalla, edustaen täten valmistuksen loppuvaiheita. 

Ideal-traktori Gårdskullassa.

Lähetämme lämpimät kiitoksemme Gårdskullan Museolle, sekä kuljetusliike Fjäderin Arne Wanströmille, joka hoiti kuljetuksen!

Jos liiterinne nurkista löytyisi jotain, joka voisi olla Idealin jäännöksiä, jos Teillä on vanhoja valokuvia, joissa näkyy ”kotonatehdyn” näköisiä traktori-otuksia, tai jotain muuta aiheeseen liittyvää tietoa – otahan yhteyttä!

Yht. 050-5962112 ( Anne Bergström ) tai etunimi.sukunimi@vastaboland.fi

Paraisilla 28.8 2011.

Jan Lindgård, Marcus Lepola.

Lähteet : ”Eilispäivän traktoreita”, Vesa Roiha. Risto Eriksson.

Koe kotiseutumuseosi!

Koe kotiseutumuseosi!

Tämä kurssi toteutetaan yhteistyössä Länsiturunmaan kansalaisopiston kanssa.

1398 1020  Koe kotiseutumuseosi!

Kurssi pidetään Paraisten kotiseutumuseolla, perjantaisin 12.00-16.00. 23.9.2011-7.10 oja 27.4.2012-11.5.2012.

Kurssimaksu 24,00 €. Kork. 12 opiskelijaa. Kurssi on suunnattu henkilöille jotka ovat kiinnostuneita ja osallisina museoiden toiminnassa tai museoalaa opiskeleville.  

Kurssin tarkoituksena on käytännöllisellä tavalla näyttää miten kotiseutumuseot ja niiden kokoelmat voidaan käyttää lapsille ja nuorille suunnattujen uusien kokemuspakettien luomiseen. Kurssin osallistuja saa hyvän kokonaiskuvan elävän museon toiminnasta sekä uusia käytännön taitoja joita voi käyttää museopedagogisen toiminnan luomiseen.

Osallistujat tulevat kurssin aikana itse luomaan toimivan kokemuspaketin tietylle kohderyhmälle, esim. Lapset 7-11, aikuiset jne. Kokemuspaketilla tulee olla paikallishistoriallinen kytkös mutta se saa olla siirettävissä toiseen museoon.

Kurssi on kaksikielinen, suomi ja ruotsi.

Ilmoittautumiset 31.8 2011 alkaen alla olevan linkin kautta.

https://www.opistopalvelut.fi/saaristo/

Kurssiin liittyviin kysymyksiin vastaa Marcus Lepola.

puh 0404885679, etunimi.sukunimi@vastaboland.fi

Kesän viimeinen aikamatka koittaa 9.8

Paraisten kotiseutumuseo järjestää aikamatkoja lapsille kesän 2011 jokaisena tiistaina 11-13, 9.8 asti.
Aikamatkat ovat kaksikielisiä. Aikamatkaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, lippu maksaa 4 euroa.
Aikamatkan aikana lapset saavat pukeutua vanhan-ajan vaatteisiin ja kokeilla entisajan askareita. Jokaiselle matkalle on eri teema yksikään tiistai ei ole toisensa kaltainen.

Iloiset aikamatkalaiset vierailevat vanhassa museokaupassa Lielahden tuvassa.

Tiistain aikamatkat tulevat jatkumaan taas seuraavana kesänä.