maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kotiseutumuseon kokelmat karttuvat

Museo on kokoelmien kannalta kulunut kevät on ollut intensiivistä aikaa. Tänä aikana museolle on lahjoitettu noin satakunta erillistä esinettä useiden paikallisten kulttuurimesenaattien toimesta. Museon kokoelmat eivät ole useisiin vuosikymmeniin karttuneet yhtä suurella määräällä esineitä.

Olemme valinneet muutamat esineet näistä lahjoituksista esiteltäviksi tässä blogissa.

Kuva1. Kuppaussarvet joiden suuaukko on peitetty teuraseläimen virtsarakon palalla



Kuppaus ja suoneniskentä olivat pitkälle 1900-luvulle asti yleisiä kansan parannuskeinoja: melkeinpä joka kylässä oli kuppari tai suoneniskijä tai molemmat. Päinvastoin kuin useimmat kansanomaiset parannuskeinot, ne eivät perustuneet mihinkään yliluonnolliseen uskomukseen, vaan ne olivat yksinkertaisia parantajan suorittamia toimenpiteitä. Kupparit olivat lähes aina naisia ja he harjoittivat tointaan saunassa, kyläkupparit omassa saunassaan, kiertävät kupparit milloin missäkin.


Kuva 2. Navon Fortunan savipiipputehtaan keramiikkaa.

Fortunan savipiipputehdas perustettiin Nauvossa 1839. Ensimmäinen piipuntekijä, Johan Petter Zetterberg oli kotoisin Tukholmasta. Petter Arvid Finckenberg oli suunnitellut pitävänsä tehtaan toiminnassa 9-10 kuukautta vuodessa mutta jo 1840-luvulla toiminta supistettiin kuuten kuukauteen. Tehdas suljettiin 1867.
Kuva 3. Hyljeharppuuna, Parainen.
Hylkeitä pyydettiin harppuunalla jossa oli irroitettava, nuoraan kiinni sidottu terä. Näitä kutsuttiin "hyljepiikeiksi"Kyseisen harppuunan verrattaen suuri koko (24cm) tarkoittanee että sitä on käytetty harmaa-hylkeen pyyntiin. Samantapainen harppuuna löytyy Suomen metsästysmuseon kokelmista ja se on peräisin Bortösta. Bortsön harppuuna on aseseppä Mats Mattsson n. 1900 valmistama.. 

Marraskuun 26. päivänä vuonna 1898 pidettiin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön perustava yhtiökokous. Toimitusjohtajaksi nimitettiin uuden yhtiön perustamista ajanut tulisielu, tilanomistaja Otto Moberg Paraisilta. Mobergilla oli visioita, ja hän ymmärsi kuinka tärkeää oli keskittää ja tehostaa jo olemassa olevaa kalkintuotantoa Paraisilla. Vuonna 1904 yhtiöön palkattiin asiantuntijatehtäviin vuori-insinööri, myöhemmin vuorineuvokseksi nimitetty Emil Sarlin, josta myöhemmin tuli yhtiön toimitusjohtaja 50 vuoden ajaksi.

Museolle lahjoitetut kirjekuoret ovat peräisin ajalta jolloin Moberg pyrki saamaan kokoon rahoittajia uuden yhtiönsä kokoonsaamiseksi.


Kuva 4. Kirjekuoria jotka ovat osoitettu Otto Mobergille.


Kuvat 1-4. Marcus Lepola, Paraisten kotiseutuyhdistys

Internetlähteet;
https://www.finna.fi/Record/metsastysmuseo.M011-102500
http://www.naguhembygdsforening.org/fortuna.php
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2010/kuppaussarvet
http://www.nordkalk.fi/default.asp?viewID=328