Kuva 1. Vastavihitty rouva Edit Sarlin morsiuspuvussaan. |
Edit Sarlinin aviomies, Emil Sarlin on yksi Paraisten historian merkittävimpiä henkilöitä.
Vuonna 1904 Paraisten kalkkivuori Oy suunnitteli tarpeellista laajennusta ja tämän laajennustyön toteuttajaksi tarvittiin erityistä osaajaa. 29-vuotias geologi, Emil Sarlin oli tähän tehtävään sopiva henkilö. Emil toimi tuolloin AB Prospectorin pää-insinöörinä Lapissa
Kuva 3. Kihlatut Edit Tikkanen ja Emil Sarlin. |
Kuva 3. Kullanetsjiä Emil Sarlin yhdessä karvaisen Lapin asukin kanssa. |
Emil Sarlin korvasi Otto Mobergin yhtiön toiminnanjohtajana jo vuonna 1906. Johtajanvaihdon jälkeen Paraisilla alkoi tapahtua. Emil oli rohkea visionääri ja näki tarpeelliseksi toteuttaa investointeja jotka parantaisivat kalkin louhintaa ja käsittelyä. Emilin toimeenpanemien muutosten myötä kalkin myynti kasvoi merkittävästi vain muutamassa vuodessa.
Kuva 4. Emil Sarlinin lapinleuku jonka terään on kirjoitettu vuosiluku 1898. Tämä puukko on nähtävissä kesän näyttelyssä. |
Emilin ollessa Lapissa hän tapasi erään nuoren tytön. Tytön nimi oli Edit Tikkanen ja hän oli kullankaivaajien leirissä työskennelleen keittäjättären tytär. Emil kihlaisi Editin ja umpi-suomalainen tyttö joutui yksin matkustamaan Helsinkiin jossa hän sai asua Emilin vanhempien luona oppimassa ruotsia ja opiskella kotitalousopistossa. Edit och Emil menivät naimisiin vuonna 1904 Editin ollessa vain 16 vuotias ja Lapin kasvatti sai totutella varsin erilaiseen elämään Paraisilla. Vuonna 1906 tämä nuori perhe muutti yhtiön uuteen edustuskartanoon, Villa Furuviikiin. .
Kuva 5. Sarlinin perhe Villa Furuvikin ulkopuolella noin 1911. |
Emil Sarlinia voi hyvinkin mieltää "vanhan-ajan ruukinpatruunana" joka piti työntekijöistään huolta.
Emil halusi myös että työntekijöiden kotiolosuhteet olisivat hyvät. Monia suomenkielisiä työntekijöitä oli muualtamuuttanut Paraisille ja myös Edit kantoi näistä huolta. Kevättalvella 1928 Edit otti asiakseen käydä yhtiön työlaisten asunnoissa houkuttelemassa emäntiä mukaan marttatoimintaan. Martta-työä pyrki neuvomaan perheenäitiä kotiaskareissaan ja laajentaa heidän yleissivistystään sekä virkistämään heitä raskaan arkityön vastapainoksi.
Emilin tuella Edit perusti ensin suomenkielisen Paraisten Marttayhdistyksen ja seuraavana vuonna ruotsinkielisen Storgårdin Marttayhdistyksen.
Kuvat
1, 5. Tom Bröckl.
2,3 Nordkalkin kuvakokoelmat
4. Marcus Lepola.
Lähteet
Nyström, Per 1951. Pargas Kalkbergs Aktiebolag 1898-1948. En allmogenärings utveckling till storindustri. Oy Tilgman Ab.
Vähäkangas, Ismo 2005. Paraisten Marttayhdistys.